Joensuu ja vahan lunta

Olen naimisissa miehen kanssa, jonka elamanohjeena on aikalailla "nothing is impossible". Eli mita vaikeampaa jokin asia on, sen hauskempaa se tuntuu hanelle olevan. Maratoni on liian nopea, ultramaratoni parempi. Tammikuusta lahtien juoksuun han on saanut uutta haastetta jattamalla kengat narikkaan ja siirtymalla itsetehtyihin huarache-sandaaleihin tai juoksemalla taysin paljain jaloin.

Saavuimme lauantaina Joensuuhun ja iloksemme (?) matkalla alkoi lumisade. Perilla lampotila oli -2 ja maa valkoisena. Siis lenkille. (not me). Alkuun sandaalit jalassa, loppumatka paljain jaloin. Vaikka suomalaiset kovaa sakkia ovatkin, ei naky liene tavallinen Joensuussa. Poliiseitakin se kiinnosti ja KAKSI kertaa pysayttivat T:n ja kyselivat varsin huolestuneina :" are you asure you're all right? How far is home? You sure you're fine?". "Yes I'm fine, thanks. I do this all the time". No oli poliiseilla jotain raportoitavaa vuoron paatteksi ja onneksi heita oli kaksi autossa, ei kai kukaan olisi muuten uskonut :)

Lomafiiliksia

Ukin koira, Hilu

Mokkitie

Lampenee se, hitaasti mutta varmasti

Ruuanlaitossa

Gourmet-illallinen mokkityylilla. Nam.

 

 

Simple life is far from simple!

Aah mökillä on ihanaa rentoutua. "Listen, cant hear anything. It´s great. I love it!" Joo, onhan se ihanaa. Picture this: Järvimaisema Itä-Suomessa, tyyni järvenselkä, Ei todellakaan kuulu mitään, ei autoja, lentokoneita, joskus joku kuikka jossain huutaa. Isän omin käsin rakentama hirsimökki. Ei sähköjä, mutta kynttilänvalossa on tunnelmaa. Makkaraa paistettiin takassa. Suomalaista grillimakkaraa ei voita sitten mikään.
Puolukanvarpujen reunustama polku ulkohuussiin, (juu unohdin ne babywipesit kauppaan). Ulkohuussin ihanuudesta ei sen enempää, senhän kaikki suomalaiset tietää.
Mökin lämmittämiseen meni neljä tuntia, mutta sitten sitä lämpöä kyllä riittikin. Keskellä yötä jahtasin hiki virraten talviunilta heränneitä KÄRPÄSIÄ iPhonen valossa!!! Aamulla heräsin sen verran
hikisenä, että sauna oli pakko lämmittää: Kumpparit jalkaan ja veden- ja puidenkantoon! Aamukahvia en jaksanut keittää.

Mökkeily jäi yhdenyönmittaiseksi. Simple life ei löydy ainakaan suomalaiselta kesämökilta lokakuussa. Kotona kupilliseen kahvia riittaa, etta avaan hanan, kaadan veden kahvinkeittimeen, mittaan purut ja virta päälle napista. Mökillä kaadan puut, hakkaan halot, lämmitän tulisijan (no okei, kaasuhella löytyy) ja sulatan lunta vedeksi.

Viikoksi Suomeen!

Matkalaukku melkein kiinni. Jatan Ii:n toppahousut kotiin.

ullakon luukku on raskas

Kuinka voikin olla niin hankalaa yhden matkalaukun hakeminen ullakolta (loft). Katto on sen verran korkealla ettei ilman tikkaita ylety ja tikkaat puutarhassa. Ullakolle tietysti mennaan ylakerrasta, joten kylmat tikkaat joutuu ensin kantamaan sinne. On taa vaikeeta. Jos joskus saisi samanlaisen systeemin kuin edellisessa talossa oli, missa ullakon luukun ylettyi avaamaan porraskaiteelle kiipeamalla ja tikkaat sai siita katevasti vedettya alas, eli tikkaat oli siis kiinni semmoisella systeemilla. Oi niita aikoja, silloin tuli ullakkoa koluttua useinkin. Tama uusi (siis 3 vuotta ollaan tassa nyt asuttu) ullakko on mulle taysin tai ainakin melkein tuntematon paikka. Kylla ma olen niin pirun saamaton. Puolitoista tuntia tehokasta pakkaus ja kuntosalillakayntiaikaa ennenkuin Iin voi hakea koulusta. Kavelyllekin voisi lahtea, kun aurinko paistaa ihanasti. Voi vee ma homehdun tahan sohvalle ja SAAN illalla pakata Iin innokkaalla avustuksella. Liikkeelle NYT. Tarvis varmaan ostaa sellainen iakkaammalle vaelle tarkoitettu nojatuoli, joka nostaa ylos nappia painamalla. Ei hitto ja taas tuhrautu pari minuuttia tuon kuvan ettimiseen. Ei tasta nyt tule yhtaan mitaan.

Ja taas hammaslaakarissa

Mahan naan tota hammaslaakaria useammin kuin kavereita! Uutta antibioottia vaan, ei kuulemma viitsi ennen lomaa (siis mun lomaa) mitaan isoa hommaa alkaa tekemaan, ettei mun loma mene hampaiden takia pilalle. No lomalta heti seuraavana paivana loydan itseni hanen tuolilta jalleen. Ihanaa, jos se vaikka helpottaisi lomaltapaluuvitutusta.

Ii on oppinut tosi hienosti uimaan uimakoulussa. Tosin tanaan naytti pelleily ja veden roiskuttaminen kaverin paalle kiinnostavammalle kuin opettajan kuuntelu. Olikohan uimahallimatkalla syodyilla nallekarkeilla (tummybears as Steve the monkey calls them).

Kavin ostamassa vahan tuliaisia tutuille ja sukulaisille ja kotimatkalla poikkesin Fionalla (Sam's mum) teella. Buukkasin tanaan luistelukurssin. Kurssi kestaa kuusi viikkoa ja alkaa loman jalkeen.Fiona lahtee kaveriksi kurssille. Fiona on rento tyyppi, hippy-dippy-shiatsu-hieroja. Ai niin, pitaakin kysya Fionalta sen psychic's number. Jos uskaltais joku paiva vaikka soittaa talle ennustajalle. Sain Fionalta pusiillisen walnuts mukaan. Silla oli siella kolme laatikollista kuivumassa takapihaltya kerattyja walnutteja. Antaa kuivua pari viikkoa viela ja sit paasee kopsuttelemaan rikki niita.

Body attack (tai pareminkin lantionpohjajumppa) viela talle illalle . Tota jumppaa en kylla voi ihan just synnyttaneelle suositella, sellaista hyppimista etta tuntuu itsellakin 5 v synnytyksen jalkeen etta joku elin tippuu alas :)

Ii kampaa nyt tuota mun tukkaa siihen malliin, ettei kirjoittamisesta tule mitaan.

Woodpecker

Aamulla nain taman syksyn ensimmaisen tikan hakkaamassa ikivanhan ja ransistyneen omenapuumme runkoa. Mita ne tekee kesalla, kun ei niita koskaan silloin nae?

Ei kahta ilman kolmatta!

Voihan vee mika yo taas takana. Kuppi kahvia vuoron alussa, muutama tictac ja pepsi max tolkki aamuseiskalta noteseja kirjoittaessa. Ei taukoa. Loppumaton ihmisvirta, paa kolmantena jalkana huoneesta toiseen, saamaton sisteri chargina ja kaiken kunniaksi TOINEN hartiadystokia VIIKON aikana. Sita edellisesta onkin kauan aikaa ja toivoa taytyy, etta kaksi riittaa ilman sita kolmatta. Onneksi molemmat tuli ulos ihan ok kahdella manouverilla, McRoberts ja suprapubic pressure. Ja molemmat vauvat hyvassa kunnossa, toinen vaan tarvitsi vahan apua hengitykseen alussa. Kylla oli takki oli taas tyhjana aamulla. Mielta tosin lammitti aidin kiitokset "Thank you for delivering my baby safely". Ikava kylla tuollainen yo on se saanto, ei poikkeus. Usein jaa evaat edes tekematta, kun harvoin niita ehtii syomaan. Huooooooohhhh.

Rakkautta

Pupunposki koulumatkalla : " Mummy, I love you as much as everyone's countries cars!"
"No se on kylla paljon se. Ma rakastan sua niin paljon kuin maailmassa on ruohonkorsia!"
"Yes Mummy, I mean EVERY country's every car"

Go Fenix!!!!

  !!!CHILE CHILE CHILE CHILE CHILE!!!


Uskomaton, uskomaton, koskettava tarina! Harmi, etta toissa oli yolla sen verran kiireista, etta jai nakematta ensimmainen pelastus. Illan ja iltapaivan olen sitten katsonutkin live-lahetysta kyyneleet silmissa. Monentenakohan on pintaan tulossa se, kenella on vaimo JA rakastajatar odottamassa? Sen keskustelun ymmartamiseen ei valttamatta tarvitse edes espanjaa osata :) . Eika kadehdittava paikka ole kylla viimeisellekaan pelastettavalla. Ei voi edes alkaa yrittamaan ymmarrysta. Ja jotkut harrastaa oikein harrastamalla moista. Siis luolien ja kaivosten tutkimista (Speleology). HRRRRRRRRRRRRR, ei mulle!

Hammaslaakarissa lehtien potkimisen sijaan

Aloitetaan eilisesta. Aurinko paistoi ja linnut lauloi. Oli siis mita mainioin paiva puistokavelylle. Tai olisi ollut, ellen olisi tarvinnut emergency appointmentia hammaslaakarille. Lauantai-illasta asti jatkunut sarky ei nayttanyt hellittamisen merkkeja, joten body combatin kautta kohti Heathrow:ta. Hovihammaslaakarini ei siis ole nurkan takana vaan puolen tunnin moottoritiematkan paassa. Viharakkaussuhteemme alkoi noin 8 vuotta sitten, jolloin tarvitsin ensimmaisen juurikanavahoitoni. Loysimme toisemme keltaisilta sivuilta, joissa han mainosti praktiikkaansa "SPECIALISED IN NERVOUS PATIENTS". Siis suhde on viha-rakkaus minun puoleltani (ei kaipaa selitysta), hanelle olen potilas muiden joukossa ilman sen kummempaa tunteenpaloa. Naiden kahdeksan vuoden aikana olen saanut kolme juurihoitoa (=muut paikat ja pienemmat toimenpiteet), han nelja vauvaa. Talla kertaa selvisin pelkilla antibiooteilla, eli matkalla imeskelemani rescue remedy pastillit ja mukaan varattu i pod menivat siis hukkaan.