Elaman raakuus iski iski lujaa vasten kasvoja toissa tana aamuna. Toihinlahtiessa katselin joulukuusen vilkkuvia valoja vahan haikeana, mutta myoskin helpottuneena. Jalleen yksi, ihana, ystavien kanssa vietetty joulu takana. Kaksi paivaa toita ja sitten LOMA! Niin se vaan taas meni, joulunaika nopeasti.
Toissa potilaana ensimmaista lastaan odottava pariskunta, rv 36+5. Huono olo, oksetus ja vatsakipu oli herattanyt hanet puoli kolmelta yolla .Hieman verta pyyhkiessa. Puhelimessa oli neuvottu tulemaan tarkastukseen. Sairaalassa ei sydanaanta, istukan takana hyytyma. Kaynnistys. Synnytys. Pieni tytto, taydellinen. Aidin "It's not fair" itkunsekainen huuto soi edelleen mielessani. Joulu ei ole koskaan heille enaa samanlainen.
Kyyneleet valuivat minultakin aidin jutellessa kuolleelle tyttarelleen: "Baby please wake up. Please wake up baby".
Monday, 26 December 2011
Wednesday, 21 December 2011
What the English really mean
Facebookissa on taman viikon kiertanyt tallainen "kaannos" Englantilaisten sanonnoista. Voi kun joku olisi antanut minulle taman 12 vuotta sitten. Ainoan "kaannoksen" jonka sain, oli ensimmaisena tyopaivana kollegan kirjoittama kolmesivuinen lista useimmin kaytetyista lyhenteista. Oli siina kotilaksya pariksi illaksi ja kylla meinasi alkuun menna sekaisin SROM, PROM, PPROM ja ARM muista puhumattakaan.
Tama lista on todenmukaisuudessaan loistava. Ensimmainen asia, jonka mina tuolta listalta opin, oli illallis/kylaily/kahvittelukutsu. Ajattelin kuinka ihanaa kun kaikki ovat niin ystavallisia ja haluavat tutustua minuun kunnolla. Noh, pian huomasin, etteivat nama "kutsut" koskaan toteudu, tuo on VAIN JA AINOASTAAN kohtelias tapa paattaa keskustelu eika tarkoita yhtaan mitaan. Suomalaisen suoraluonteisuus on valilla koetuksella tassa ylikohteliaassa (=kaksinaamaisessa) maassa ja muutaman kerran olen saanut pitkia katseita. Tosin on siita joskus apuakin, varsinkin hankalien potilaiden/omaisten kanssa. Olenkin tullut tulokseen, etta Englantilaiset ovat kaikessa monimutkaisuudessaan kieroja. Vahan niinkuin Savolaiset. Sanoo han Karjalaisen auktoriteetilla.
Tama lista on todenmukaisuudessaan loistava. Ensimmainen asia, jonka mina tuolta listalta opin, oli illallis/kylaily/kahvittelukutsu. Ajattelin kuinka ihanaa kun kaikki ovat niin ystavallisia ja haluavat tutustua minuun kunnolla. Noh, pian huomasin, etteivat nama "kutsut" koskaan toteudu, tuo on VAIN JA AINOASTAAN kohtelias tapa paattaa keskustelu eika tarkoita yhtaan mitaan. Suomalaisen suoraluonteisuus on valilla koetuksella tassa ylikohteliaassa (=kaksinaamaisessa) maassa ja muutaman kerran olen saanut pitkia katseita. Tosin on siita joskus apuakin, varsinkin hankalien potilaiden/omaisten kanssa. Olenkin tullut tulokseen, etta Englantilaiset ovat kaikessa monimutkaisuudessaan kieroja. Vahan niinkuin Savolaiset. Sanoo han Karjalaisen auktoriteetilla.
Monday, 19 December 2011
It ain't pretty
Joidenkin leivontablogien innostamana makin paatin (taas) kokeilla piparkakkutaloa. Luin vahan ohjeita pikeerin tekoon ja mallin leikkasin muropaketista. Mielessani nain symmetrisen, siististi koristellun, disney-piparitalon. Tallainen siita sitten tuli:
Vahan se on vinksallaan. Koristeet tippumaisillaan, pipari-inesin jalka kipsattu ja jaapuikot jo katkeilleet.
Eika meilla koiraakaan ole. Tama vaan oli hepompi tehda kuin akvaario.
Pipareita leipoessa iski kova kotimaan kaipuu. Varmaan se on tama vuodenaika ja se, ettei kesalla tullut kunnon lomalla kaytya Suomessa. Ihan pikaisella viiden paivan reissulla vaan. Unelmoin kaihoissani talon ostosta Ahveniselta, joka on yksi maailman kauneimpia paikkoja, mutta samalla kylla kauneudestaan huolimatta vallan tylsa paikka. Keskella ei mitaan. Hulluksi kai siella oikeasti tulisi kuukaudessa. Tai ehka ma oppisin kalastamaan ja talvellahan voisi tehda jaalyhtyja. Ja lumitoita. Youtubesta etsin suomalaisia joululauluja ja johan sielta ensimmaisena kajahti hyvin mollivoittoisesti urkusaestyksella Sylvian joululaulu. Yksi kappale suomalaisia joululauluja riitti, ei meinaan mieliala kohentunut yhtaan sita kuuntelemalla. Ehka tama on ohimenevaa ikavaa. Taytyisi kai menna lomalle, etta paasisi nakemaan ja kokemaan ne suomalaisten huonot puolet, joita ei ikavoidessaan viitsi ajatella. Kaukaa katsottuna on helppo kaunistella asioita ja elaa jossain menneisyydessa. Niisk, taidanpa ottaa muumimukillisen glogia ja tontunmallisen piparin.
Pipareita leipoessa iski kova kotimaan kaipuu. Varmaan se on tama vuodenaika ja se, ettei kesalla tullut kunnon lomalla kaytya Suomessa. Ihan pikaisella viiden paivan reissulla vaan. Unelmoin kaihoissani talon ostosta Ahveniselta, joka on yksi maailman kauneimpia paikkoja, mutta samalla kylla kauneudestaan huolimatta vallan tylsa paikka. Keskella ei mitaan. Hulluksi kai siella oikeasti tulisi kuukaudessa. Tai ehka ma oppisin kalastamaan ja talvellahan voisi tehda jaalyhtyja. Ja lumitoita. Youtubesta etsin suomalaisia joululauluja ja johan sielta ensimmaisena kajahti hyvin mollivoittoisesti urkusaestyksella Sylvian joululaulu. Yksi kappale suomalaisia joululauluja riitti, ei meinaan mieliala kohentunut yhtaan sita kuuntelemalla. Ehka tama on ohimenevaa ikavaa. Taytyisi kai menna lomalle, etta paasisi nakemaan ja kokemaan ne suomalaisten huonot puolet, joita ei ikavoidessaan viitsi ajatella. Kaukaa katsottuna on helppo kaunistella asioita ja elaa jossain menneisyydessa. Niisk, taidanpa ottaa muumimukillisen glogia ja tontunmallisen piparin.
Saturday, 17 December 2011
Joulutunnelmissa
Pikkuhiljaa alkaa tuntumaan jouluiselta. Lampotila laskenut nollaan ja poskissa tuntuu ihana pistava viima.Ulko-ovi on taas tilkitty takeilla, boltattu lukkoon ja sivuovi otettu kayttoon. Talvisia traditioita. Talohan on rakennettu 1930 ja ulko-ovet ovat alkuperaiset, kauniit tuplapuuovet, joissa lyijylasia. Huonona puolena kauheat raot, joista vetaa niin pirusti. Mutta, lasit ovat niin kauniit ja alkuperaisista ovista en raaskisi luopua.
Koulu loppui eilen ja voi riemua kun lukukauden paatteeksi Ines sai ensimmaisen Good on Green Certificate:n. Tahan mennessa Ines onkin kunnostautunut ainoastaan keltaisten korttien keraamisessa. Syksylla otettiin pocketmoney kayttoon, olisikohan tama auttanut asiaa. Punta jokaisesta viikosta, joka paattyi vihrealle. Tata ainutlaatuista saavutusta taytyy juhlistaa ja suuntana Britney bikineissa eli Alvin and the Chipmunks 3.
Englantilaiset ovat kylla ihme sisseja (tai paremminkin tosi nuijia), viela eilen nain koulussa pari tyttoa minihameessa ja nilkkasukissa. Pikkukengathan on lahes jokaisella, saappaita vain meilla maahanmuuttajilla. Joko vanhemmat antaa lastensa tehda mita vaan tai ihmiset on vaan niin yksinkertaisen onnettomia pukeutumisen suhteen. Tata asiaa ma en ikina tule ymmartamaan.
Koulu loppui eilen ja voi riemua kun lukukauden paatteeksi Ines sai ensimmaisen Good on Green Certificate:n. Tahan mennessa Ines onkin kunnostautunut ainoastaan keltaisten korttien keraamisessa. Syksylla otettiin pocketmoney kayttoon, olisikohan tama auttanut asiaa. Punta jokaisesta viikosta, joka paattyi vihrealle. Tata ainutlaatuista saavutusta taytyy juhlistaa ja suuntana Britney bikineissa eli Alvin and the Chipmunks 3.
Englantilaiset ovat kylla ihme sisseja (tai paremminkin tosi nuijia), viela eilen nain koulussa pari tyttoa minihameessa ja nilkkasukissa. Pikkukengathan on lahes jokaisella, saappaita vain meilla maahanmuuttajilla. Joko vanhemmat antaa lastensa tehda mita vaan tai ihmiset on vaan niin yksinkertaisen onnettomia pukeutumisen suhteen. Tata asiaa ma en ikina tule ymmartamaan.
Sunday, 11 December 2011
uudenvuodenlupauksia
Tanaan olen miettinyt ensi vuotta uudenvuodenlupausten muodossa. Yleensa mun lupaukset ovat olleet varsin laajoja, vahemman tarkkoja, tyyliin: Tana vuonna lupaan olla parempi ihminen. Hah? Parempi milla lailla? Parempi jumppaja, steppitunnilla askelissa vahemman sekoava kuin vieruskaveri? Pitkapinnaisempi kuin viime vuonna? Vai suorastaan pyha, sairaan hyva kaikinpuolin? En muista saldonneeni saavutuksia loppuvuodesta.
Yhtena vuonna paatin lopettaa painosta stressaamisen ja viettaa vuoden syoden mita vaan ilman dieettia. Saldo: +8kg.
Tanaan paatin, etta aloitan juoksuharrastuksen uudestaan ja juoksen vuoden jokaisena paivana.
Asiaa tarkemmin mietittyani (ja oman luonteeni tuntien) paatin , etta juoksen joka paiva Tammikuussa. Jopa yovuorojen valissa.
Tosin Tammikuussahan on tosi kylmaa, jopa (tai varsinkin) taalla saarimaassa.Eli paatin, etta harrastan jotain urheilua joka paiva.
Mutta mika on jotain urheilua? Jos siis esim.naiden em. yovuorojen valissa vasyttaa aivan rutosti, niin riittaako minuutin lankku? Tai minuutin lankku Ines selan paalla ekstrapainona? Jospa ma vaan harrastankin urheilua useimpina paivina, niin ei kay liian stressaavaksi yksityiskohtien miettiminen.
Uuteen vuoteen on onneksi viela 20 paivaa niin ehdin tuota paatosta hiomaan.
Yhtena vuonna paatin lopettaa painosta stressaamisen ja viettaa vuoden syoden mita vaan ilman dieettia. Saldo: +8kg.
Tanaan paatin, etta aloitan juoksuharrastuksen uudestaan ja juoksen vuoden jokaisena paivana.
Asiaa tarkemmin mietittyani (ja oman luonteeni tuntien) paatin , etta juoksen joka paiva Tammikuussa. Jopa yovuorojen valissa.
Tosin Tammikuussahan on tosi kylmaa, jopa (tai varsinkin) taalla saarimaassa.Eli paatin, etta harrastan jotain urheilua joka paiva.
Mutta mika on jotain urheilua? Jos siis esim.naiden em. yovuorojen valissa vasyttaa aivan rutosti, niin riittaako minuutin lankku? Tai minuutin lankku Ines selan paalla ekstrapainona? Jospa ma vaan harrastankin urheilua useimpina paivina, niin ei kay liian stressaavaksi yksityiskohtien miettiminen.
Uuteen vuoteen on onneksi viela 20 paivaa niin ehdin tuota paatosta hiomaan.
Monday, 5 December 2011
Milky the Bunny
Jalleen on se aika vuodesta (tai siis oli jo tuossa marraskuun alkupuolella jos tarkkoja ollaan) kun joulupukille rustataan toivelistaa. Taman vuoden lista oli yllattavan lyhyt, ytimekas ja toteuttamiskelpoinen. MUTTA, listalta loytyi myos
Milky the Bunny, Toffee ponille sukua oleva (=taysin samanlainen) pehmoelain. Toffeesta tulikin vuosi sitten jonkin verran kirjoitettua ja ilokseni huomasin lokakuussa ettei turhautumiseni Toffeen kanssa mennyt lainkaan hukkaan, vaan ponilla itse asiassa leikittiin ensimmaisen kerran kunnolla. Posittivista myoskin on, etta Milkyja nayttaa markkinoilla olevan riittavasti eli viime vuoden kaltainen maanlaajuinen Toffeen puute tuskin tulee toistumaan ja saan pupun ostettua normaalihintaan (vrt. tuplahinta viime vuonna).
Joulufiilis on viela hakusessa, vaikka joululaulut soi radiossa, koulun joulumyyjaisia varten on leivottu kimaltelevia cupcakes, lahjoja ostettu ja tiptappia treenattu suomikoululaisten kanssa (jestas siita treenista saisi oman postauksen kokonaan) ja jopa ensimmaiset pikkujoulut juhlittu ja glogit juotu. Syyna varmaan Englannin yllattavan lammin syksy. Monena paivana ollut enemman kevatta ilmassa, mieleton auringonpaiste, lamminta ja sellainen kevainen valo.
Niin, silta toivelistalta loytyi myos teleskooppi ja Sofie-nukke ja nukelle viininpunainen samettimekko.
Aamulla koulun "joulujuhlaan" eli jouluesitysta katsomaan. Naytelman nimi on Prickly Hay. Ines on enkeli, (ekelin asu ostettiin Sainsburysta. Tarjouduin tekemaan asun itse, mutta kohteliaasti tarjoksesta kieltaydyttiin). Vuorosanoina on: "Well, what an important job". Good Luck my Little Girl!
Joulufiilis on viela hakusessa, vaikka joululaulut soi radiossa, koulun joulumyyjaisia varten on leivottu kimaltelevia cupcakes, lahjoja ostettu ja tiptappia treenattu suomikoululaisten kanssa (jestas siita treenista saisi oman postauksen kokonaan) ja jopa ensimmaiset pikkujoulut juhlittu ja glogit juotu. Syyna varmaan Englannin yllattavan lammin syksy. Monena paivana ollut enemman kevatta ilmassa, mieleton auringonpaiste, lamminta ja sellainen kevainen valo.
Niin, silta toivelistalta loytyi myos teleskooppi ja Sofie-nukke ja nukelle viininpunainen samettimekko.
Aamulla koulun "joulujuhlaan" eli jouluesitysta katsomaan. Naytelman nimi on Prickly Hay. Ines on enkeli, (ekelin asu ostettiin Sainsburysta. Tarjouduin tekemaan asun itse, mutta kohteliaasti tarjoksesta kieltaydyttiin). Vuorosanoina on: "Well, what an important job". Good Luck my Little Girl!
Subscribe to:
Posts (Atom)